Muawiyahin ja Byzantin sodan vuodesta 674 - islamilaisen valtion leviäminen ja Konstantinopolin uhkaus

Muawiyahin ja Byzantin sodan vuodesta 674 - islamilaisen valtion leviäminen ja Konstantinopolin uhkaus

Vuonna 674, arabien umaijadien kalifaatin armeija, johtajanaan Muawiyahan poika Yazid ibn Muawiya, aloitti hyökkäyksen Byzantin valtakuntaa vastaan. Taistelujen keskipisteeksi muodostui Syyria ja Anatolia, ja sota kesti lähes vuosikymmenen ajan. Tämän konflikti, joka tunnetaan nimellä “Muawiyahin ja Byzantin sota”, oli merkittävä käännekohta islamilaisen valtion historiassa ja muutti lopullisesti Välimeren alueen geopoliittista karttaa.

Arabien umaijadien kalifaatin nousu oli ollut nopeaa ja aggressiivista. Kun profeetta Muhammad kuoli vuonna 632, islamilla oli jo vahva jalansija Arabian niemimaalla. Muawiyahan johtama Umaijdien dynastia laajensi islamilaisen valtion nopeasti Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Byzantinin valtakunta oli tuolloin heikossa asemassa: sisäiset levottomuudet, vallanvaihdokset ja taloudelliset ongelmat heikensivät sen asemaa.

Muawiyah näki tässä tilaisuuden. Hänen tavoitteensa oli kukistaa Byzantti ja valloittaa Konstantinopolin, itäisen kristinuskon keskuksen. Sota alkoi voitokkaasti arabiuskoille: Syyrian maakunta vallattiin vuonna 674, ja armeija eteni Anatoliaan, josta he saivat hallintaansa useita kaupunkeja, kuten Antakya ja Trabzon.

Taistelu Vuosina Tulos
Mu’awiyah vs. Konstantin IV 674-678 Arabi voitti alussa, Byzantti voitti lopulta
Talasin taistelu 751 Abbasidit voittivat Tang Kiinan armeijan

Byzantin keisari Konstantinos IV vastasi arabien hyökkäykseen mobiliseeraamalla armeijansa ja vahvistamalla puolustuslinjoja. Hän käytti myös diplomatian keinoja: hän solmi sopimuksen armenialaisten ja georgialaisten kanssa, jotka olivat tuolloin Byzantin alaisia, saadakseen heiltä sotilaallisen avun.

Sota jatkui vuosia verisenä ja brutaalina taisteluna. Molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Vuonna 678 Konstantinos IV onnistui pysäyttämään arabiarmeijan ja solmimaan rauhasopimuksen, joka vahvisti Byzantin rajoja.

Muawiyahin ja Byzantin sodan seuraukset olivat kauaskantoiset. Islamilaisen valtion nopea laajeneminen osoitti sen sotilaallista voimaa ja loi uuden maailmanjärjestyksen. Sodassa syntynyt konflikti kristinuskon ja islamin välillä jatkui vuosisatojen ajan.

Byzantin valtakunta selvisi sodasta vaikeuksissa, mutta se säilytti itsenäisyytensä. Konstantinopolin kukistumista ei tuolloin tapahtunut. Arabiarmeijat jatkoivat kuitenkin hyökkäyksiään itäiseen Suur-Venäjään ja Keski-Aasiaan, ja islamilainen uskonto levisi edelleen.

Muawiyahin ja Byzantin sota oli historiallinen käännekohta, joka muutti Välimeren alueen poliittista maisemaa ja vaikutti myös kulttuuriin ja uskontoon. Sota muistuttaa meitä siitä, että historian kulku on täynnä yllätyksiä ja odottamattomia käänteitä.