Gondarin kapina 1760-luvulla - etiopialaisten kuningaskuntien valtataistelu ja mahtipontisen armeijan romahdus

Gondarin kapina 1760-luvulla - etiopialaisten kuningaskuntien valtataistelu ja mahtipontisen armeijan romahdus
  1. vuosisadan Etiopia oli kiehtova sotku valtakunnista, uskonnollisista konflikteista ja aggressiivisista sotaherroista. Gondarin kapina 1760-luvulla kuvaa tätä aikaa erinomaisesti. Kapina oli monitahoinen tapahtuma, jonka syyt juontuivat sekä sisäpoliittisista ristiriitoista että ulkoisista uhkista.

Kuningas Iyasu II:n hallintoajan (1730-1755) lopulla Etiopian valtakunta oli hajaantunut useiden vahvojen feodaaliherrojen kesken. Keskusvallan heikkous oli ilmeinen ja monet herrat, kuten Dejazmach Wube, alistuivat vain nimellisesti Gondarin kuningasvaltaan.

Lisäksi Etiopiaa uhkasi ulkomainen vaara. Oromo-kansat olivat levittäytyneet etelään päin, ja heidän hyökkäyksensä tekivät maaseudun eloonjäämisestä vaikeaa ja lisäsivät epäsopua valtakunnassa.

Kapinan syttyessä vuonna 1763 Gondar oli jo lamaantunut sisäisten eripurajen vuoksi. Dejazmach Wube, vaikutusvaltainen sotapäällikkö Tigrayn provinssissa, oli kerännyt vahvan armeijan ja kääntynyt kuningasta vastaan.

Wuhen motiivit olivat monimutkaiset: hän tavoitteli valtaa, mutta myös uskonnollista oikeutusta kapinaansa. Wube kannatti ortodoksisen kristinuskon konservatiivisempaa haaraa ja vastusti kuningashuoneen edistyksellisiä reformijoukkioita, jotka halusivat lähestyä katolisen kirkon kanssa tehtyjä sopimuksia.

Kapinan alkutaisteluissa Wube osoitti huomattavaa sotilaallista taitoaan. Hänen armeijansa murskasi kuningas Iyasu II:n joukot ja valtasi Gondarin, Etiopian vanhan pääkaupungin.

Kuningas joutui pakenemaan etelään. Vuoden 1763 tapahtumilla oli pitkäaikaiset seuraukset Etiopian historiassa. Gondarin kapina heikensi merkittävästi kuningashuoneen valtaa ja vauhditti maaperäisten ruhtinaiden nousua. Seuraavat vuosikymmenet merkittiin jatkuvilla valtataisteluilla, joissa eri herrat kilpailivat vallasta.

Gondarin kapinan historiallinen merkitys ei lopu siihen.

Seuraus Selitys
Keskusvallan heikkeneminen Kuningashuoneen valta väheni ja maaperäiset ruhtinaat vahvistuivat.
Feodaalisen järjestelmän vahvistuminen Etiopiaan muodostui useita itsenäisiä ruhtinaskuntia, joilla oli omat armeijansa ja hallintomekanisminsa.
Uskonnollisten ryhmien jännitteiden voimistuminen Kapinan jälkeen ortodoksisen kristinuskon konservatiiviset ja reformistiset haarat ajautuivat erimielisyyksiin.

Kapina toi esiin Etiopian sisäisten ristiriitojen ja ulkoisten uhkien yhdistelmän, joka heikensi valtakuntaa vakavasti. 1760-luvun tapahtumat olivat vain ensimmäinen vaihe Etiopia’n pitkässä historiassa vallanvastakkaisten ryhmien taistelussa.